ENNEN VANHEMPAINILTAA
Henkilökunta on oppinut tuntemaan vanhemmat, tietää kaikkien heidän nimet ja millaisia ihmisiä he ovat; tietää, mihin kaikkiin eri ryhmiin lapsi kuuluu (ikäryhmä, tutkimusryhmä, talitintti/pääsky).
Vanhempainilta on hyvä pitää syyskuun puolella, jotta kaikki ovat päässeet hyvin sisälle toimintaan, arkeen ja ajatuksiin. Kaikki ovat ehtineet aloittaa päiväkodissa lomien jälkeen. Henkilökunta on ehtinyt tutustua lapseen ja vanhempiin. Lapset ovat tutustuneet toisiinsa. Vanhemmat tuntevat lapsen omia kavereita ja ehkä heidän vanhempiaankin. Syksyllä aloittaneiden lasten aloituskeskustelut on pidetty ja yhdessä on keskusteltu toiminnasta ja vanhempia askarruttavista asioista.
Vanhempainillan ajankohta ilmoitetaan reissulapussa hyvissä ajoin, ja viesteissä kannustetaan kaikkia tulemaan paikalle. Aloitusaika pyritään laittamaan sellaiseksi, että kaikki pääsevät tulemaan. Vanhemmat ehtivät lähteä töistä hakemaan lapset ja viemään kotiin. Hyvä aloitusaika on kello 17-18 välillä.
Kysymme jokaiselta henkilökohtaisesti, montako perheestä pääsee osallistumaan. Ja jos ei pääse, kysymme syytä miksi ei. Toiveena ja tavoitteena on, että ainakin toinen vanhemmista pääsisi – mieluiten kummatkin. Jos ei pääse lastenhoitosyistä, henkilökunta ehdottaa, että lapsi voisi mennä kimppahoitoon kaverille. Aina löytyy joku järjestely!
VANHEMPAINILLASSA
Vanhempainiltaan varataan aikaa kaksi tuntia – siinä ajassa ehtii puhua kaikista tärkeistä asioista.
Jokaisessa tapahtumassa vanhemmat ohjataan tutustumaan itselleen uusiin vanhempiin. Jokaista kannustetaan tutustumaan ainakin yhteen uuteen ihmiseen – se sanotaan kaikille ääneen!
Ensin keskustellaan, juodaan kahvit ja syödään jotain. Aihe valitaan sellaiseksi, että kaikki osaavat sanoa jotakin omien kokemustensa pohjalta. Kaikki esittelevät itsensä. Keskustelukynnys pyritään pitämään matalana: kaikki voivat osallistua keskusteluun, ja mielipiteen esittäminen on helppoa. Jokainen on asiantuntija, jokaisen mielipiteellä on merkitystä ja se on tärkeä!
Keskusteluita varten vanhempia sekoitetaan moneen pienryhmään – on uudet ja vanhat, eri ikäryhmäläiset, samassa keskustelupiirissä. ”Vanhat” vanhemmat perehdyttävät omalla kokemuksellaan uusia jakamaan kokemuksiaan ja tuntojaan. On tärkeää, että jokainen saa sanoa jotain. Jokaisessa keskusteluryhmässä on mukana joku henkilökunnasta kirjaamassa keskustelua ja tarvittaessa tukemassa keskustelun etenemistä.
Sitten kokoonnutaan kaikki yhteen. Esitellään henkilökunta – mitä epämuodollisemmin, sen parempi! Lauletaan esittelylaulu tai kerrotaan jotain mieleen juolahtavaa toisesta; improvisoidaan, heittäydytään, rikotaan jäätä.
Seuraavaksi avataan koko päiväkodin yhteinen teema – kerrotaan kaikille vanhemmille yhteisesti, mitä sisältöjä toiminnalla vuoden aikana on, mitä teema tarkoittaa ja mitä tehdään; mitä tavoitteita teemalla ja toiminnalla on, ja mitä kohti mennään?
Sitten jakaannutaan ikäryhmiin. Vironniemessä jokainen lapsi kuuluu omaan ikäryhmään, jotka ovat konkarit, nestorit, viskarit ja eskarit. Puhutaan yhdessä juuri tietyn ikäisten lasten toiminnasta henkilökunnan näkökulmasta ja siitä, mikä on vanhempien mielestä tärkeää. Jokainen esittelee itsensä, tutustutaan toisiin, kerrotaan jotain itsestä ja perheestä.
Mistä jätetään puhumatta? Ei puhuta täistä, kihomadoista tai kulkutaudeista. Ei puhuta vaatteiden nimikoinnista tai erityisopettajan konsultaatioista, tai virallisista ohjeistuksista. Ja kaiken muun voi kirjoittaa reissulappuihin tai jutella kahden kesken, kun asia on perheelle ajankohtainen tai tärkeä.
Hyvässä hengessä vietetty ilta on mahtavaa päättää yhteiseen lauluun. Virtsun vanhempainilta on päätetty kymmeniä vuosia Lentäjän poikaan. Asioiden toistuvuus tekee niistä tuttuja ja tärkeitä. Jopa rakkaita.
VANHEMPAINILLAN JÄLKEEN
Henkilökunta kannustaa kaikkia tulemaan peremmälle taloon. Hakutilanteissa vanhempia ohjataan itse hakemaan lapsensa, ja jokainen vanhempi myös joutuu menemään peremmälle. Kaikki ovet ovat aina auki, ihan fyysisestikin. Eteisessä ei ole sinisiä pusseja kenkien päälle, ja kengät saa halutessaan jättää jalkaan, sen valinnan tekee vanhempi. Sitten kun Virtsuun tulee kuin kotiinsa, haluaa ottaa kengät pois jalasta, ja saattaa jopa ottaa rikkakihvelin ja lakaista ylimääräiset hiekat pois lattialta.
Tekstin kirjailivat Reetta ja Jonna